Voiko itseään johtaa ja miten?

Itsensä johtamisen teema herättää usein hämmennystä, etenkin jos se ei ole ennestään tuttu. Voiko itseään johtaa? Eikö johtaminen tarkoita muiden johtamista - jotakin, joka kohdistetaan alaisiin tai tiimiin? Toisaalta todetaan, että muita ei voi johtaa kykenemättä johtamaan itseään.

Johtaminen on tavoitteiden määrittelyä, motivointia, etenemisen seurantaa ja välietappien saavuttamisesta kiittämistä. Johtamisessa on tunnettava resurssinsa ja haasteensa, hyödynnettävä käytettävissä olevaa potentiaalia. On kyettävä optimoimaan aikaa ja hallitsemaan stressitekijöitä. Mielen hallinta on keskeistä. Muuttuvat tekijät on otettava vastaan tunteilematta.  Jos jokin asia ei toimi, tulee ottaa uusi suuntima. Kaikissa vaiheissa korostuu rakentava viestintä ja vuorovaikutus.
Kaiken tämän voi toteuttaa henkilökohtaisella tasolla.
Itsen johtaminen antaa suunnan.


Itsensä johtaminen on johtamisen lajeista vaikein.







Tavoite voi olla suuri tai pieni, kaukainen tai hyvinkin lähellä. Jollekin tavoite voi olla vaikkapa tutkinnon suorittaminen, toiselle viikko ilman nikotiinia. Mikään tavoite ei ole väärä tai huono. Tavoitteellisuus ja motivaatio kulkevat käsi kädessä. Kun asettaa tavoitteen, löytää myös motivaation sen saavuttamiseen. Riittävällä motivaatiolla mikä tahansa tavoite on saavutettavissa. Tavoitepolku koostuu välitavoitteista, jotka vievät kohti päätavoitetta.

Itsetuntemus on rehellisyyttä, omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostamista. Vahvuuksien avulla pääsee eteenpäin. Heikkouksiaan voi kehittää parempaan päin tai eliminoida. Tärkeintä on tunnistaa oma potentiaalinsa ja hyödyntää sitä oikein. Itseluottamus kasvaa, kun onnistuu. Onnistumisia ei tule jättää huomiotta, vaan juhlistaa.

Ajankäytön ja stressin hallinta liittyvät toisiinsa. Usein heikko ajankäyttö tuottaa stressiä, kun asiat eivät tule valmiiksi ja hallinnan tunne kärsii. Stressi toisaalta saattaa tuottaa valvetilan, jolloin keskittyminen on mahdotonta ja huolikuorma kasvaa. Taitava itsensä johtaja tuntee oman ajankäyttönsä kehityskohdat ja etenee kohti selkeyttä. Tällöin hän pitää ainakin osaa stressitekijöistään aisoissa ja kykenee siirtymään kohti tavoitetta.

Mielen ja tunteiden hallinta ovat kehittyvän itsensä johtajan perusteemoja. Mielemme on osana kehoamme kaiken toimintamme keskus. Mitä ajattelemme, miten ajattelemme, miksi ajattelemme tietyllä tavoin? Mitä tunnemme, missä tilanteissa ja miten annamme tunteidemme näkyä - saavatko tai pitääkö niiden näkyä? Mielemme on joko suurin voimavaramme tai luhistajamme. Ajatuksemme ja asenteemme määrittävät tekomme ja toimintamme. Tunteet ovat ikiaikainen selviytymisen edellytys, joiden viestiä kannattaa kuunnella ja tutkiskella.

Muutos olkoon ystävä, sillä jos se olisi vihollinen, emme jaksaisi sen jatkuvaa läsnäoloa. Muutokseen sisältyy aina positiivinen puoli, vaikka sitä ei hetikään näe. Itsensä johtaminen on jatkuvaa muutoksessa elämistä, kehittymistä ja välillä taantumista. Muutos on liikettä, emmekä pärjäisi ilman sitä. Voimme puhua itsellemme ja ympäristöllemme positiivisesti. Voimme analysoida, pohtia ja järkeillä, selittää, puolustautua ja tehdä päätelmiä. Lopputulos riippuu siitä, missä valossa näemme asiat. Valoisa puoli vie voiton, jos niin haluamme.

Tämän blogin suosituimmat tekstit